Pikku Prinssi ja vähän muutakin

Tänään lähdin kirjastosta hakemaan YHTÄ kirjaa, joka oli jopa valmiiksi tiedossa.
Periaatteessa helppo homma, mutta käytännössä se kusi taas aika pahasti.
Pitäisi varmaan asettaa itselleni jonkinlainen kirjastonkäyttörajoitus, sillä
homma tuntuu aina karkaavan käsistä. :P
Eli siis Pikku Prinssiä menin hakemaan; sain toki senkin, mutta lisäksi 4 paksua satukirjaa.
Kaikkea Tolstoin tarinoista Suomen kansansatuihin.

Eikä siinä muuten mitään ongelmaa olisikaan, mutta kun edelliset lainauksetkin vielä lojuvat hyllyssä lukemattomina. Kohta varmaan iskee ahdistus, että mistä sitä aloittaisi -lukisiko tietoa vaiko satuja :) Luultavasti tähän mielentilaan sadut (ja lapsuuden maisemat niiden myötä) sopivat paremmin. Voin hetkeksi kadota jättiläisten, prinsessojen, prinssien ja metsämiesten elämänviisauksien pariin.

Ja täytyy kyllä sanoa, että jokaisen tulisi aika-ajoin uppoutua satujen opettavaiseen maailmaan ja poimia muutamia viisauksia omaan arkielämään. Ainakin itse tahdon uskoa, että kyllä hyvyys vielä palkitaan, tavalla tai toisella. Pakkohan se on! :)