torstaina, heinäkuuta 06, 2006

Yksinäisyyttä, epävarmuutta ja unettomuutta

Taas pääsen kummastelemaan itseäni. Sitä tosiseikkaa, että olen ihan helvetin epäsosiaalinen (ihmissuhteissa, pakolliset sosiaaliset tilanteet kyllä hoituvat). Tai ehkä lähinnä voisi taas sanoa, että ujo ja arka, epävarma. Kaipaisin tähänkin tilanteeseen seuraa, vain seuraa. On erittäin masentavaa huomata olevansa taas yksin.

Homman nimihän siis on se, että tästä pitäisi kohta lähteä valumaan kapakkaan päin. Martti Servoa ihmettelemään. Jostain kummallisesta syystä ei minulla kuitenkaan ole ketään seuraksi sinne. Tokihan voi yksinkin lähteä ja varmasti paikanpäällä on tuttuja, mutta jotenkin tunnen itseni kovin huonoksi ja kelpaamattomaksi yksin liikkuessani. Aivan kuin kukaan ei vaan tahtoisi hengata tämmöisen otuksen kanssa. Toisaalta voisin vain tarttua puhelimeen ja kysyä ihmisiltä. Se vain tuntuu olevan niin kovin vaikeaa, jopa tungettelevaa.

Pari kertaa olen jo miettinyt, että pitäisiköhän jättää kokonaan väliin. En kuitenkaan tahdo antaa itselleni voittoa. Minähän näytän itselleni!! Onkohan tämäkään kovin normaalia, jos joutuu päivittäin tappelemaan itsensä kanssa hyvinkin pienistä ja mitättömistäkin asioista. Ehkä taas joutuu toteamaan edellisen tekstin tapaan, että teen elämästäni vaikeaa!

Mutta mikäs tässä istuskellessa parvekkeella ilta-auringossa kone sylissä hyvän musiikin parissa ja valittaa huonouttaan :P Ehkä kuitenkin mukavampaa olisi, jos vieressä istuisi joku jolle vaikka puhua nämäkin asiat. Toivotaan, että joku päivä niin kävisikin :)


En saanut viimeyönäkään nukuttua kunnolla. Aamukuudelta annoin viimeisen tuskaisan katseen kellolle. Kun lopulta heräsin, olin varma, että olisin nukkunut ikuisuuden, iltaan asti. Kello kuitenkin näytti karun totuuden -kahdeksan! Kahdeksan!! Vielä tunnin sain tapettua sängyssä kieppuen ja unta toivoen, mutta toiveeksi se sitten jäikin. Ei muuta kuin ylös ja kahvinkeittopuuhiin. Ehkäpä ensiyönä sitten!

Ja tässä näköjään tulee tavaksi hirvittävä toivominen. Taitaa minussakin joku positiivisuudenpoikanen asustaa :)

Katsellaan taas miten käy!