Hey!

Hei taasen!
Tovi on taas vierähtänyt edellisestä kirjoitustuokiosta; pahoittelut siitä (lähinnä itselleni :)).
Asioita on taas tapahtunut turhankin paljon, enkä edes halua kaikkea muistaa. Yritän tästä lähin muistaa vain hyviä asioita, koska muuten en yksinkertaisesti jaksa! Elämä tykkää heitellä minua liikaa..
Tällä hetkellä suurin toiveeni on, että elämä hiukan tasaantuisi. Vaikka periaatteessa tasaista se on ollutkin, liiankin! Ehkä juuri siitä syystä kaikki asiat tuntuu niin kamalan suurelta, suhteettoman suurelta. Tahtoisin juurtua, edes hieman, jotten olisi aivan tuulien riepoteltavana.
Samalla tahtoisin kaiken ylimääräisen pahan pois, jotta polkuni olisi keveämpi kulkea.
Kaikesta huolimatta olen aivan tyytyväinen ja onnellinen elämääni. Vastoinkäymisiä tulee, ja se kuuluu elämään. Ilman surua ei myöskään ole iloa, eikä mahdollisuutta nauttia elämän pienistä ihmeistä.
Tosin viime aikoina suurin osa hyvästä on hukkunut pulloon. Tai pulloihin. Tehokas keino saada paskasta olosta entistä paskempi! Pienen hetken hauskuus muuttuu aamuun mennessä tuhatkertaiseksi ahdistukseksi, jota voi hetkeksi helpottaa uudella pullolla jne..
TARVITSEN LISÄÄ ITSEKURIA!!

Näillä toiveilla ja ajatuksilla matkaan viikonlopun ylitse,
ehkä ensiviikolla asiat on jo toisin :)